Työyhteisöpalvelu Saija Jokinen

Haluaisitko kehittyä johtamis- tai asiantuntijatyössä vai oletko ehkä pohtimassa uutta suuntaa työelämässä? Kun haluat löytää ja vahvistaa omaa parasta potentiaaliasi, kehittyä työssä, löytää omia vahvuuksiasi on yksilöcoaching tehokas menetelmä. Coaching on menetelmänä haastava ja samalla myös palkitseva. Coach ei tarjoa sinulle valmiita vastauksia, vaan auttaa sinua itse uusia näkökulmia ja kehittymään omien tavoitteidesi mukaisesti.

Mitä on Brain-Based Coaching?

Brain-Based Coaching eli aivoystävällinen coaching -menetelmä pohjautuu nimensä mukaisesti neurotieteisiin ja aivojen toiminnan ymmärtämiseen. Menetelmän tukena on tieteellinen tieto, jonka pohjalta sekä käytännön kokemusten kautta coaching prosessia on kehitetty lähes kahdenkymmenen vuoden ajan vaikuttavampaan suuntaan.

Brain Based Coaching menetelmä pohjautuu erityisesti seuraavaan kuuteen avainoivallukseen aivoista:

1. Aivot rakastavat uusia yhteyksiä

Aivot pyrkivät luontaisesti luomaan jatkuvasti uusia yhteyksiä ja kokonaisuuksia asioihin. Tieto varastoituu eri puolille aivoja ja uusia yhteyksiä syntyy joka sekunti. Jokainen ajatus ja muisto on tulos tähän saakka eletystä elämästä ja uudet kokemukset kertyvät osaksi aivojemme muodostamaa kokonaiskuvaa.

Brain-Based Coaching tukee ajattelua. Coach auttaa asiakkaita tulemaan tietoiseksi omasta ajattelustaan, tällöin syntyy mahdollisuus löytää uusia tapoja ajatella ja luoda uusia aivokytkentöjä. Samalla coach auttaa hyödyntämään oivallusten avulla syntyvän energian ja muuttamaan sen teoiksi. 

2. Kaikki aivot ovat erilaisia

Aivot näyttävät ulospäin samalta, mutta täysin samanlaisia aivoja ei ole. Aivojen neuroniyhteydet nimittäin muuttuvat jatkuvasti ja kehittyvät elämämme ajan ajattelumme, tunteidemme ja kokemustemme kautta.  Aivot ja tapamme ajatella ovat yksilöllisiä.

Brain Based Coachingissa huomio on asiakkaan omassa ajattelussa ja sen kehittämisessä. Näin huomioidaan erot ihmisten ajattelussa ja aivoissa. Valmiit vastaukset ja mallit eivät kuulu coachaukseen, eikä coach neuvo asiakasta. Oivallukset ovat tehokkain tapa kehittyä ja oppia. 

3. Aivot siirtävät säiliömuistiin kaiken, minkä voivat

Uusi ajatus tai kokemus peilautuu olemassa olevaan mentaaliseen karttaamme. Aivojen tehokas toiminta auttaa meitä suodattamaan suuren osan päivittäisestä informaatiosta ja toimimaan automaattisesti ja tiedostamatta.  Tiedot ovat siirtyneet säiliömuistiin ja lihasmuistiin. Toisaalta uudet ja yllättävät asiat vaativat enemmän työtä ja ajattelua, sillä niitä ei ole varastoitu ja emme ole vielä oppineet uutta tapaa tai rutiinia. Tähän perustuu myös muutosten pelottavuus. Jos asia ei ole ennestään tuttu, on se vaikeampi kohdata. 

Brain-Based Coachingissa coach haastaa asiakasta positiivisella tavalla, joka auttaa etsimään uusia tapoja kohdata tai tehdä asioita ja muodostaa uusia toimintatapoja ja rutiineja. 

4. Säiliömuisti ohjaa havainnointia ja tulkintoja

Koska työmuistimme on rajallinen, täytyy aivojen tallentaa toistuva tai muuten tärkeä tieto pitkäaikaismuistiin. Teemme osan säiliömuistiin siirretyistä asioista tiedostetusti, mutta myös automaattisesti tiedostamattamme (esim. autolla ajo, pyöräily).

Brain Based coachingissa vahvistetaan yhteyksiä pysyvien muistijälkien ja uusien tapojen luomiseksi niin, että ne siirtyisivät pitkäaikaismuistiin ja automaattisiksi tavoiksi. Tämä on tyypillisesti juuri se vaihe, jossa ihmiset helposti epäonnistuvat omassa arjessa ja kiireessä ilman coachin tukea. 

5. On lähes mahdotonta muuttaa olemassa olevia yhteyksiä

Olemassa olevat tavat ovat juurtuneet aivoihimme. Neurologisen tiedon mukaan on viisaampaa luoda kokonaan uusia tapoja sen sijaan, että keskittyisi muutamaan vanhoja. 

Brain-Based Cochingin lähestymistapa on ratkaisukeskeinen ja fokus on tavoitteissa. Ongelmiin ei syvennytä pitkiksi ajoiksi, vaan etsitään keinoja ratkaista ne.

6. Uusia kytkentöjä on varsin helppo luoda

Kaikki tekemämme asiat ja kokemukset vaikuttavat aivoihimme.

Brain-Based Coaching tukee uusia ajatuksia antamalla niille huomiota. Uusia yhteyksiä nimittäin syntyy helposti, mutta niiden saaminen pitkäkestoiseen muistiin on työläämpää. 

Lähteet: NeuroLeadership Institute Finland (2021), David Rock (2006), Quiet Leadership.

Työohjaus on yksilön-, ryhmän tai työyhteisön oppimisprosessi, joka kehittää työntekijän ammatillista osaamista ja työyhteisön toimintaa. Työnohjauksessa on mahdollisuus pysähtyä tarkastelemaan työn tavoitteita, työtilanteita sekä niissä esiintyviä ilmiöitä ja kehittämistarpeita.

Työnohjaus on aina prosessi, jolle määritellään työstä nousevat tavoitteet. Näitä tavoitteita vasten voidaan työnohjausprosessin kuluessa tarkastella työnohjauksen onnistumista ja vaikuttavuutta. Työnohjausprosessin pituus on yleensä 1-2 vuotta ja tapaamisia on hyvä aikatauluttaa noin kuukauden välein toteutettaviksi.

Työnohjaus tarjoaa tilaisuuden purkaa työhön liittyviä mieltä askarruttavia asioita, tarkastella rauhassa työn sujuvuutta ja yhteistyön toimivuutta. Työnohjaustapaamiset rauhoitetaankin muulta työnteolta ja niissä pysähdytään prosessin alussa sovittelujen teemojen äärelle. Työnohjaustapaamisessa voidaan aina myös käsitellä aiheita, jotka ovat akuutisti ajankohtaisia. Työnohjausta käytetään tyypillisesti ammateissa, joissa työtä tehdään omalla persoonalla. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden purkaa työn aiheuttamaa tunnekuormaa tunnistamalla työn herättämiä tunteita sekä jäsentämällä ja käsittelemällä niitä.

Työn sujuvuuden parantaminen on usein keskeisenä teemana työyhteisötyönohjauksessa. Työnohjaustapaamisissa rakennetaan yhteistä ymmärrystä työn kokonaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. On hyvä pysähtyä pohtimaan työn kokonaisuutta sekä sitä, miten oma työ vaikuttaa tähän kokonaisuuteen ja työkavereiden työhön. Työnohjaus sitouttaa työntekijää työyhteisöön ja yhdessä sovittuihin toimintatapoihin.

Työnohjaus on kehittymisen ja muutoksen väline ja se voidaan nähdä myös työn laadun varmistamisen keinona. Työnohjaus tukee työssä jaksamista, antaa sijaa luovalle ongelmanratkaisulle, lisää työniloa ja vahvistaa ammatti-identiteettiä.